Ohjeita Sosiologian kirjoittajille

Sosiologia julkaisee aiemmin julkaisemattomia suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoituksia. Toimituskunta ja sen nimeämät asiantuntijat arvioivat käsikirjoituksen. Kirjoitukseen voidaan esittää muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään tekevän. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset toimitetaan yhtenä paperiversiona lehden toimituksen osoitteeseen sekä lisäksi sähköpostin liitetiedostona doc-, txt- tai rtf-muodossa lehden toimitussihteerille.

Julkaistun artikkelin kirjoittajalle lähetetään viisi lehden numeroa. Avauksia, Keskustelua ja Kirjat -osastojen kirjoittajat saavat kaksi lehden numeroa.

Kirjoittajan tiedot ja osoitetiedot on ehdottomasti liitettävä mukaan sekä paperiversioon että sähköpostiin. Nimen ja yhteystietojen lisäksi Tässä numerossa kirjoittavat -palstalle tarvitaan tiedot kirjoittajan oppiarvosta, ammatista ja työpaikasta.

Kaikissa tapauksissa on hyvä tarkistaa Sosiologia-lehden kirjoituskäytännöt ja ajankohtaiset ohjeet lehden tuoreimmasta numerosta.

Artikkelitarjoukset käsitellään Sosiologian toimituskunnan kokouksessa.

Yleiset kirjoitusohjeet

• Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1,5 rivivälillä.
• Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi, ei siis sisennyksiä tms.
• Tekstiä ja otsikoita ei lihavoida eikä alleviivata, korostettavat sanat kursivoidaan, kuten myös tekstissä mainitut teosten nimet sekä vieraskieliset sanat.
• Tekstiä ei tule tavuttaa eikä otsikoita muotoilla.
• Tarjottavan kirjoituksen sanamäärä on ilmoitettava saatekirjeessä.
• Kirjoittajan kannattaa huomioida lehden palstaleveys käsikirjoituksensa rakenteessa. Artikkelit taitetaan kahdelle palstalle ja muu toimituksellinen aineisto kolmelle palstalle.

Artikkelit

Artikkelit -osastossa julkaistaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia.

• Artikkelin pituus on enintään 6500 sanaa, mikä sisältää myös abstraktin, kirjallisuuden, taulukot ja kuviot, liitteet ja loppuviitteet.Yhden liuskan suositeltava pituus on enintään 30 riviä.
• Abstrakti lähetetään artikkelin mukana. Abstraktin pituus on 100-150 sanaa. Se tulee kirjoittaa suomeksi ja haluttaessa myös englanniksi.
• Kuviot, taulukot ja kuvat tulee toimittaa erillisinä tiedostoina, jotka nimetään sisällön mukaan. Ne on laadittava puhtaaksi piirrettyyn muotoon, eikä niitä tule liittää tekstiin. Lisäksi ne on tulostettava erilliselle paperille, joka toimitetaan käsikirjoituksen mukana.
• Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin, esim. viitattaessa koko teokseen Allardt (1982) tai tiettyihin sivuihin (Allardt 1982, 17-20). Mikäli lähde viittaa vain yhteen virkkeeseen, piste sijoitetaan lauseen loppuun "Xxxx (Allardt 1982, 17-20)." Jos viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään lauseeseen: "Xyyy. Yxxx. (Allardt 1982, 17-20.) Elektronisiin/digitaalisiin lähteisiin viitataan samoin kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Vaikka sivunumeroita ei yleensä pystytäkään merkitsemään, on silti pyrittävä mahdollisimman tarkkaan ilmaisuun. Tekstin sisäisiin viittauksiin merkitään mahdollisuuksien mukaan kirjoittajan nimi sekä päivitysvuosi, aivan samoin kuin kirjallisissa lähteissä. Jos sivun tekijästä ei saada selkoa, viitataan esimerkiksi kokonaiseen verkkosivuun (internet).
• Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos ne ovat alle neljä riviä pitkiä. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen.
• Täydellinen lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun Kirjallisuus-otsikon perään. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaan aakkostettuna. Jos tekstissä on viitattu saman tekijän useampaan julkaisuun, merkitään nämä julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen. Mikäli julkaisut ovat samalta vuodelta, ne merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla (esim. 2002a, 2002b). Teoksista ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tarvittaessa ilmoitetaan myös suomentaja ja alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi. Artikkeleista merkitään lisäksi julkaisun nimi, vuosikerta, numero ja artikkelin sivunumerot. Toimitettujen kirjojen artikkeleista ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen toimittajat, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä artikkelin sivunumerot. Internet-lähteistä merkitään mahdollinen tekijä, vuosi, dokumentin nimi, http-lähteen osoite (URL) sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on lukenut dokumentin.
  Esimerkkejä:
  Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1994) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY, Helsinki.
  Eskola, Antti & Järventie, Irmeli (2001) Sigmund Freud. Psykoanalyyttinen teoria. Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino, Tampere, 35-60.
  Petty, William (1690) Political Arithmetick. [WWW-dokumentti/Rod Hay, McMaster University 1.4.1998] (Luettu 20.8.2001).
  Therborn, Göran (1996) Framtida historier. 1925-1995 i framtidens ljus. Sosiologia 33:1, 2-11.
  
• Abstraktit:
  - Artikkelin mukana tulee lähettää 100-150 sanan abstrakti. Abstrakti tulee kirjoittaa suomeksi (ja haluttaessa myös englanniksi).
  - Abstraktit julkaistaan suomeksi kunkin artikkelin yhteydessä sekä englanniksi Current contents & English summaries -osastossa.
  - Abstraktin tulee olla yhden kappaleen mittainen ja sujuvasti kirjoitettu tiivistys artikkelin sisällöstä. Sen tulee seurata artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, kysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Se ei saa sisältää uutta tietoa suhteessa artikkelin sisältöön.
  - Abstraktissa tulee välttää esimerkkejä, lyhenteitä, symboleja ja muita yksityiskohtia. Abstraktissa käytetään kokonaisia lauseita.
  - Abstraktin mukaan tulee liittää artikkelin avainsanat eli keskeiset käsitteet SEKÄ suomeksi ETTÄ englanniksi.

Julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin kirjoittajalle lähetetään tarvittaessa tarkemmat kirjoitusohjeet.

Avauksia

Avauksia-otsikon alla julkaistaan normaalia artikkelia lyhyempiä ajankohtaisia, keskustelevia tekstejä kuten temaattisia esittelyjä tai keskustelun avaavia puheenvuoroja. Avausten enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä sisältää myös kirjallisuuden, taulukot ja kuviot, liitteet ja loppuviitteet. Kirjoituksiin ei liitetä abstraktia.

Keskustelua

Keskustelua -osastossa julkaistaan lyhyitä ajankohtaisia puheenvuoroja ja kommentteja. Käsikirjoituksen enimmäispituus on 1500 sanaa.

Kirjat

Kirjat -osastossa julkaistaan kirja-arvioita, jotka kirjoittaja otsikoi.

• Kirja-arviosta kannattaa aina keskustella etukäteen Sosiologian toimitussihteerin kanssa.
• Kirja-arvioihin ei liitetä lähdeluetteloa vaan tarvittavat lähdetiedot mainitaan tekstissä.
• Kirjoista mainitaan kirjoituksen alussa seuraavat tiedot: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka, painovuosi ja sivumäärä.
• Kirja-arvion enimmäispituus on 900 sanaa.

Tiedoksi

Tiedoksi -osastossa tiedotetaan seminaareista ym. tieteellisistä tapahtumista, tutkimuksista ja tutkimusraporteista.

Sosiologia-lehden toimitusprosessi

Sosiologia-lehden materiaali lähetetään joko lehden toimitussihteerille tai päätoimittajalle suoraan. Lehden sisällöstä vastaa päätoimittaja. Toimitussihteeri huolehtii siitä, että lehti ilmestyy aikataulun mukaisesti ja että siinä on kaikki mitä pitääkin. Useimmiten toimitussihteerille tulevat tiedotukset, mainokset, keskustelupuheenvuorot, kirja-arviot ym. lyhyemmät jutut lähetetään sähköpostitse liitetiedostoina. Se säästää aikaa ja vaivaa, sillä deadline on useimmille teksti- ja tiedetyöläisille liukuva käsite.

Artikkelikäsikirjoitukset postitetaan toimitukseen sähköisessä muodossa sekä yhtenä kappaleena paperiversiona. Paperiversio tarvitaan varmistamaan taulukoiden, kuvioiden ja kuvien säilyminen kirjoittajan tarkoittamassa asussa. Kopio jää toimitussihteerille.

Päätoimittajan lisäksi vähintään kaksi asiantuntijakommentaattoria, jotka ovat toimituskunnan jäseniä sekä joissain tapauksissa sen ulkopuolelta kommentoimaan pyydettyjä henkilöitä, lukevat ja kommentoivat artikkelin sisältöä ja muotoa. Artikkeleita käsitellään toimituskunnan kokouksissa, joita on noin neljä vuodessa. Yhdessä kokouksessa käsitellään 8-10 artikkelia. Tällöin kukin kommentaattori esittelee artikkelin toimituskunnalle ja käy sen läpi yksityiskohtaisesti antaen kommenttinsa myös kirjallisina kirjoittajalle eteenpäin toimitettavaksi. Kommenteissa annetaan korjaus- ja parannusehdotuksia käsikirjoituksen työstämiseksi julkaistavaksi artikkeliksi. Voi käydä myös niin, ettei artikkelia lainkaan oteta julkaisuprosessiin. Näin voi käydä tapauksissa, joissa artikkeli on jo julkaistu lähes sellaisenaan aiemmin jossakin muussa tieteellisessä julkaisussa. Toinen eväämisen syy on se, ettei Sosiologia välttämättä ole oikea foorumi artikkelille.

Hyvin harvoin kirjoittajan tarjoama artikkeli on sellaisenaan valmis julkaistavaksi; yleensä käsikirjoituksia kirjoitutetaan uudelleen noin 3-4 kertaa. Nämä korjaus-tarjous-kierrokset vievät aikaa yleensä puolesta vuodesta vuoteen, jonka jälkeen artikkelit joko hyväksytään julkaistavaksi - tai sitten ei. Lopuksi toimitussihteeri tekee viimeisen kielenhuollon.

Tämän jälkeen päätoimittaja päättää lehden seuraavan numeron artikkelit. Artikkeleissa on lyhyet abstraktit, jotka toimitetaan kielenkääntäjälle käännettäväksi. Kun lehden aineisto on lyöty lukkoon, alkaa niin kutsuttu esitaittovaihe, jolloin kirjoitukset taitetaan erikseen lehden formaattiin ja nämä taittovedokset lähetetään kirjoittajille tarkistettaviksi. Tällä välin taittaja kasaa esitaittovedokset oikeaan järjestykseen kokonaiseksi lehdeksi. Kirjoittajien viimeisten korjausten jälkeen toimitussihteeri oikolukee vielä kertaalleen koko lehden ja tekee sen jälkeen viimeiset korjaukset yhdessä taittajan kanssa. Taitettujen sivujen ja kansien aineisto lähetetään suoraan lehden painopaikkaan, joka on tällä hetkellä Vammalan Kirjapaino. Sieltä lehti postitetaan noin kahden viikon sisällä tilaajille ja irtomyyntipisteisiin. Lehden ilmestyttyä postitetaan artikkelien kirjoittajille viisi sekä kirja-arvioiden ja muiden tekstien kirjoittajille kaksi lehteä tekijänkappaleina.

© Sosiologia-lehti & Westermarck-Society